Tikkejä!

Jalkaleikkaus oli viimeviikon lauantaina. Kunnialla selvittiin vaikka jännitinkin kamalasti.

Sain kyydin aamukymmeneksi päiväkirurgiselle. Sain vaihtaa omat rennot vaatteet päälle (siis verkkarit ja t-paita), mutta sukat piti olla sairaalan mallia ja samoin kengät (sellaiset ihanat läpsyttimet). Kun pääsin omaan petiin makoilemaan (paskajäykkänä jännityksestä), hoitaja mittasi verenpaineet, happisaturaation ja kyseli allergiat yms. asiat. Anestesialääkäri kävi jututtamassa ja sen jälkeen sain rauhoittavia ja kipulääkettä. Sitten tuli se kamalin vaihe päivästä, kanyylin laitto. Se oli ällöä ja jännitin sitä niin, että käsistä tippui lakanalle hikeä :D

Rauhoittava ei tuntunut vaikuttavan. Hoitsut tulivat taluttamaan leikkaussaliin ja leikkauspöydälle päästyäni pakaralihakset tärisivät vaan jännityksestä :D Sanoin, että ei tää rauhoittava auta ja komea anestesialääkäri ruuttasi kanyylin kautta ruiskullisen ja sen jälkeen silmissä pyöri. Hoitsut käänsivät mut kyljelleen ja sain spinaalipuudutuksen. Sitäkin jännitin etukäteen, mutta en edes muista sattuiko se ollenkaan. Ällöltä se ajatus tuntui...että neulalla tökätään selkänikamien välistä. Alapää puutui hetkessä ja jalat tuntuivat todella lämpöisiltä :) Sain vielä lämmitetyn pyyhkeen yläkropalle kun tärisin (varmaan vain jännityksestä enkä kylmän takia). Sitten se jalka opetoitiin.

Operaation jälkeen makoilin sängyssä ja kun sain liikuteltua jalkojani, sain syötävää. Sitten vain odoteltiin ja odoteltiin kunnes pääsin kahden hoitsun avustamana nousemaan sängystä. Oikea jalka oli ihan makaroonia, mutta pääsin sillä kävelemään vessaan asioille ja sen jälkeen talutettiin oleskelutilaan katsomaan hiihtokisoja telkasta ja lukemaan vanhoja MeNaiset-lehtiä <3

Soitin noutajat paikalle ja pääsin kotiin 4 ja puolen tunnin jälkeen :)